Lee Thompson. Mu Nenuamɨk Ji’nm Pekisink Llutaqney Ka’qn

français / English

– Kisi-Mi’kmaw wi’kek Serena Sock (Elsipogtog)

Emma Hassencahl-Perley. Obsession, India Ink on paper, 2014

Ta’n tujiw we’ju’tek wla mu nenuamɨk ji’nm kikjiw utank ta’n etek llutaqn, waqajiw mimajip. Naskɨk ta’n eskwiaq sma’knisey matnatkemkewey mtapsun aqq kaqi-mil-jile’k. “Sma’knis”, na’tuen teluet. “Pasna wen matnatkewasn ?” ktɨk teluet. Tmawikna’q kisiku eliet, kelnɨk kmu’jey aptu’n.

“Nekm na sma’knis ujit Npuaqney Matnatkewaqn”, teluet, weji-lamit ta’n wipitl tepkistekl, aqq msɨt wen satepukua’sit. Me’ kikja’sit kisiku, ankamatl sma’knisal. “Ne’wte’k ketu’ matnkɨttɨpnik nekmowkw. Suel kespu’tuksiekɨp.” Ta’n tujiw te’tɨpja’la’titek sma’knisal, nemitua’tij maqtawe’k klujje’wey wpaqmk. Mu mena’tuamɨk wsiskueym.

Wen iknmuatal piskua’lin wtanmuaq ta’n mu nenuamɨk je we’kaw u’t sma’knis ujit Npuaqney Matnatkewaqn ? Pasɨk ankamtultijik. Pana mu kelu’lktnuk, wen wikumatl u’t ji’nmul wikuaq, kpatawtimk ?

Iknmu npɨmn, e’e, iknmu npɨmn. Npɨtew ke’s mu kisapnianukw. Ki’s waqajiw mimajit. Oqotalukk etuk ? Nu’kua’lukk ? Iknmukkik sisip jikla’lanew ? Iknmatmu’k wju’sn jikl-putuatunew tupkwan ?

Welsutmi’tij utejkewey, aqq naqala’titl, ujit sisip, wju’sn, aqq tupkwana’sin.

Pasna eksitpu’kek, si’st ajiet ke’s mu wapanaqiaqek, nutmi’tij na’t koqowey, amskweskewey mu kejitu’tikw ta’n wetta’q, telta’sultijik wunjewaq wejiaq aqq ketu’ siaw-ne’pɨtijik, pasna mu kisi-siaw-ne’pɨti’kw. Sma’knis ujit Npuaqney Matnatkewaqn eyk llutaqniktuk, metete’ket. Na nekmewey na nutmi’tiss. Ta’n etli-a’sistek lltutaqn, ta’n etlatetesinkik kloqowejk, kesikawaqsultijik sisip wjijjaqamijua.

Mna’q koqowey sama’tukul llutaqnn.

Mna’q wen kisi-kikja’sikw.

Teli-pkiji-eksitpu’k na sma’knis metete’ket, sankew-mteta’q pepkijete’maqn. Metete’ket ke’sk elisulti’tij wtupunuaq aqq telima’titl. Ninen na welmɨtu’tiek. Punajeywinen.

Newtitpa’q sma’knis metete’ket.

“Ki’s sa’qekk, na welteskaqɨttɨpnik Epune’ke’l Kmtniktuk”, tmawikna’q kisiku mikuite’tk. Welteskaqɨttɨpnik ta’n etl-toqa’tikl samqwann. Niwitekɨpnn sipu’l, kispatekɨp maqamikew, seyoqiaq. Newte’jkɨp apsiske’k asoqmi’kaqnji’j. Maqtawpisultite’wjɨk sma’knisk ketu’ asoqmita’jik ninenekk. Ninen ketu’ asoqmita’yiekɨp.”

“Ujit koqowey ?”

“Ntui’katimninal ewi’kasikɨp ta’n etek kelu’lk maqamikew asoqmtek kmtniktuk. Wsua’ttesnen, smatesnen nnjannaq.”

“Aqq maqtawpisultijik sma’knisk etli-anko’tmi’tiss ?”

“E’e, aqq pualuksiekɨpnik aptaqna’tinew. Tepita’yek asoqmi’kaqniktuk aqq menapɨka’tuekl sma’knisewey nutapsunnen aqq asoqmisukultiekɨp. Ktɨk na’kwek, we’kaw wela’kw, nmalteminen aqq wmaltemuow pemijuik sipuiktuk, mekwapua’sik.”

“Winjikɨsnek ta’n koqowey nemituoq !”

“Ta’n tett eliet sma’knis ujit Npuaqney Matnatkewaqn, teluet kisiku, maqtawe’kik sisip na wije’wa’titl. Nisaqsultijik ninenek pasna anquna’tuekl npɨkikuinal.”

Ke’seket kmu’j, ankamaji ta’n eymu’tiliji. Jiksɨtmi’tij ta’n koqowey metetesk llutaqniktuk. “Nsma’knismninaq me’ aji-mlkikna’tipnik, nekmowkw me’ tekle’jultipnik. We’kaw eksitpu’kuek, kaskimtlnaqn te’sipnik ji’nmuk, aqq nekmowk newtiska’q. Ewlite’lmkɨttɨpnik, na iknmaqɨtjik l’simkutinew kmtniktuk.”

We’kaw app ktɨk kisapniaq, ala sma’knis pemkopit kujmuke’l utankewey llutaqniktuk, ela’ko’jink wjikunk, etl-mawo’toq mlkikno’ti. Punte’kesnaq ta’n tujiw kisapnia’q aqq ejiklaqsultisni’k sisipkik. E’pite’s sankew-piskua’t utank, nemiatl wla sma’knisal llutaqniktuk. Ankamatl. Mikuite’lmatl ne’wt ji’nmul, apsɨkilkek, kim-maja’siss utank, kesatkɨss ala’siss, Keska’ss. Na ji’nm pemiess wsiskweya’q pema’toq puktew kmu’jiktuk, nekm minkuasiss. Naqa’siss, mikuite’tk, alapa’siss, toqosɨp mittukopa’siss aqq na’t koqowey ika’toqsɨpp wtawtikk.

Samkwano’q. Lu’kwejk.

U’t net ji’nmsɨpp ? Ankita’sit.

E’pite’s se’skwet aqq elu’kwet, msɨt wen ejiklapa’sit. Pijiska’sit wmakkotmk aqq elapɨka’latl samqwano’ql llutaqniktuk.

Miawla’kwek, elapɨko’toql mnijkl llutaqniktuk.

Na tmawikna’q kisiku poqjipusit wtupunk, nenkɨtesink ta’n tujiw pewiatl sma’knisal ujit Npuaqney Matnatkewaqn. Nemiaji wijikmaji nijjo’ltiliji, nemiaji maqtawpisultiliji wenaqa’la’tiji wtlawo’qmuaq.

Mu etenukw kelu’lk maqamikew, mesko’qn, pasɨk kuntall aqq niwpa’ql sipu’l.

Kiwto’qiw eyk, mimajuinuk, nulqi-ne’pɨtijik, a’qati-ne’pɨtijik, telimsultijik ma’ pkiji-mimajikw, npɨtew aqq wliatew. Wantaqitpa’q. Pasna kisapnia’q, poqji-mteta’q, wnjaqa meteteta’q. “Punajeywinen,” weji-mtetoqsultijik wtuopɨtimuaq. “Ninen na welmɨtu’tiek,” telua’tijik. Matta’tiji wowk aqq wowji’jk, kejitu’tij jiklte’taq winjik.

Pasna mu punta’nukw koqowey, aqq mu kisi-ne’pɨti’kw, aqq neyasa’t na’ku’set eksitpu’kuek, mimajuinu’k mawita’jik. “Mu elukwenukw koqowey, mu net ?” toqwaqji’jit ji’nm teluet, “Me’ pasɨk pemiknat.” “ Pasna nekm na sma’knis ujit Npuaqney Matnatkewaqn,” na’tuen app teluet, etuk jel ma’ kisi-npɨmukw.” Mu kejitukw aqq ksinukowaqn,” aqq piluey na’tuen se’skwet.

Ijka’ ankita’sultijik.

Nekmowkw na welmɨtu’tijik mimajuinu’k, me’ ne’siskl wela’kul, we’kaw kisapniaq, jiksɨtmi’titl i’meteta’ql. Eymu’tijik kisita’sultijik ne’pɨtinew newtikiskɨk, wapinew aqq kimanew kloqowejk wela’kw. Eymu’tijik ketu’ klula’titl sma’knisal, ilimanew, se’swala’titl llutaqniktuk, “Koqowey net puatmn ? Koqowey weji-lukowaqna’liek ?”

Pasna mu taluekw.

“Mu wen,” teluet kisiku elisink wtupunk, mna’q wen nutuaqwi wla mimajuinu’k kelusultiliji. Je we’kaw matnaqkewaqnikek, mu me’ta’tikupnik, pasɨk metete’mitl qasawo’qmual aqq pepkijete’mamkewey aqq sankew-nisia’tipnik.”

“Mu nekmowkw telpulti’kw stike’ kinu.”

“Moqwa’ pana mu telpulti’kw stike’ kinu,”

E’pite’s aqq nekm ketu’ apoqnmuet. Kimewo’kwet, ta’n tujiw mu wen nutmukw, “Mikuite’lmin ?” Apognmui’tɨp awti’ji’jiktuk. Kejitu na ki’likɨp.” Kaqama’sit sma’knis, nemiatl. Samte’k llutaqn, wnjaqa, pasna wsiskwey aqq maqtawe’kl wpɨkikul na kewjia’qa’ltl stike’ kisiku ta’n tela’sip, and mu kisi-pekiji-jiksɨtuaqul.

“Koqowey net ki’l ? Koqowey puatmn ?” pipanimatl.

Me’ elapɨka’toql mnijkl llutaqniktuk, ke’s mu poqnitpaqianuk.

“Koqowey ujit mu keluliwn ?

Ktɨk na’kwek na mu elekekw samqwan kisna mijipjewey.

Tmawikna’q kisiku , melkiknat sma’knis, nepkaq ke’s nepatek.

Mna’q wen etl-oqotalamɨk kikjiw llutaqniktuk. Kji-kaskimtlnaqnipunqɨkl, i’-oqotaluss wen ta’n etli-espɨpij kmtn, ta’n tesɨk koqowey wen alsutk na nu’kua’tuss. Mimajuinu’k ilaknutmatultijik : etuk eskmalukk we’kaw npɨk u’t sma’knis ? Eskmatmu’k ksinukowaqn aqq mulqatmu’k temik elmalqek utanminaq ? Etuk sisipk kisi-pma’la’lital kisiku’l wa’so’q la’la’tital. Mu wen ewi’tmukw pana’tunew ka’qn ujit llutaqn ta’n epit sma’knis ta’n naqala’tipnn npɨmlin, tewji-ki’kaji-mtetekepp.

Ikanpukua’sit e’pite’s, naqpɨkua’sit, toqosɨp eliet mimajuinuiktuk.

Ta’n tujiw mimajuinu’k mu askayukui’tikw meteta’q, na punta’q. Ta’n tele’k poqji-mteta’q, si’st ajiet ke’s mu kisapnianukw. Pasɨk kisi-poqji-mteta’q na nutua’titl na’tuenn i’-mto’temilitl. Etuk na sisipji’jk metetoqsultijik. Elisultijik wtupunuaq, awsam-jentek, nike’ mu kisi-ne’pɨti’kw meta mu koqowey meteta’nukw.

Unjaqa, ta’n tujiw poqji-waseta’q utank, na elta’jik llutaqniktuk ta’n mna’q sama’tasinukw. “Nepkaq.” ta’n amskesewa’j ika’t teluet. “Sma’knis ujit Npuaqney Matnatkewaqn na kaqietaq.” Mu wen welta’sikw, pasna eyk wen pe’sklamit.

Ktɨkik pejita’jik, pemapila’titl kisikul wtupunk. Saqamaw, je me’ naskɨk nepamkewey wtapsun, pansaqq llutaqney ka’qn.

Mu nuku’ eymukw wen stike’ net sma’knis ? telita’sit e’pite’s. Kwiluasit sma’knisal wtapsunk, sispk alaqsultijik ke’s tapusijik ji’nmuk te’tɨpja’la’titl sma’knisal, matnatkamkewey wtapsun naskɨk, elsma’lut wape’k atla’wekniktuk. Mu mena’tua’tikw wsiskue’ym.

Kikjiw epilitl wmunti’l, we’jitoq, samqwano’ql, wi’katiknji’j, aqq tekle’jk koqowey.

Wasoqa’taqn. Piljaqnk. Pipukuaqn.

Wi’katikn ewi’kasikl maqamike’l awti’l aqq pukwelk amaljaqawi’kasikl. Sma’knis wtui’katikn, telta’sit. Ankamtɨk msɨt wi’katikn. Pana wi’ku’tek, aqq utejkewey nipi’j na napui’kasik kepijoqtek llutaqney ka’qn aqq etli-mtete’kekl wpitnn.

Pijeket wtui’katiknji’j ta’n anqunpilasit sma’knis ta’n tujiw tapusijik ji’nmuk pema’ti’titek. Pemi-so’qawlala’titl, ma’ kisi-keskuteskmua’tikul kisiku’l wpuktem, pasna ksatmi’tiss kisi-weketu’tij puktew.

Lee Thompson
No 17. Wel-maw-lukutiek

Aller au contenu principal